keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Tämän oven takana on...


mökillä makuuhuone. Mökin kaikki mäntypaneliseinät ovat maalattu valkoiseksi, mutta tämän oven jätin maalaamatta. Mieheni paneloi oven ja jostain syystä en halunnut sitä maalata.


Makuuhuoneessa on sänky, jossa on varsin epämukavaa nukkua. Sinne voikin majoittaa vieraat (vitsi, vitsi).


Toisella seinällä on lipasto ja kaksi tuolia. Tuoleja käytän keittiössä varatuoleina, jos on useampi vieras kylässä. Olen saanut sängyn, lipaston ja tuolit ystäviltäni ilmaiseksi.


Huoneen ainoa valaisin on pullo, jonka sisällä on led-nauhaa. Helppoa ja kätevää! Sähkö tulee aurinkopaneelista.


Lipaston päällä ovat kesälomalaisen herätyskellot. Viisarit osoittavat jotain aikaa ja herätys ei toimi.


Oven takana ja sängyn päädyssä on kaappi, josta muistaakseni maksoin jotain. Kaappitilaa on liian vähän, vaikka en varsinaisesti kerää kovin paljon tavaraa.


Kattiloita ja purkkeja löytyy yllin kyllin, mutta ne ovat tietysti hyvin tarpeellisia. Karkkipurkin löysin metallilavalta samoin jonkun kattiloista. Isoin kattila on äidiltäni. Hän kertoi, että siinä on muun muassa keitelty vauvanpyykkiä.


Veljeni on tehnyt minulle purjeveneen. Se on mieluisa esine ikkunalla. Myötätuulta purjeisiinne ystävät!

Tervetuloa mukaan Mamma63 ja Vintagentti.

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Hyvää juhannusta


Oli juhla ja juhannusilta
ja koivut ja seppeleet,

soi laulelot rantamilta
ja helkähti säveleet.

Oli suvisen riemun raiku
ja liekissä kokkopuut,
kävi karkelo, kiiri kaiku,
oli naurussa nuorten suut.

- Erkki Kivijärvi -

Toivon teille kaikille rentoa, rauhallista ja iloista juhannusta!

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Kunnantoimisto osa 2


Kunnantoimistossa on "virkailijan työpöytä", joka on tuunattu vanha tiskipöytä. Kaapissa on paikka laskiämpärille ja polttopuulaatikkokin löytyy. Pöytälevy on Ikeasta ja siitä tehtiin niin pitkä, että sen alle mahtuu vielä pieni kaasujääkaappi.


Asiakkaat eli kesävieraat voivat yöpyä kunnantoimistossa mukavasti. Edesmenneen anoppini virkkaama päiväpeitto sopii kesäiseen tunnelmaan.


Talvella innostuin virkkaamaan pieniä kukkia ja mietin, että mihin minä näitä tarvitsen. No, nyt tuli tarve, kun päiväpeitossa on pieniä reikiä ja kulumia. Niitä on vaikea korjata siististi, joten päätin peittää virheet kukkasilla.


Vanhasta laatikosta ja kaapinovesta tuunatusta pöydästä löytyy laatukirjallisuutta eli Aku Ankkoja.


Sängyn vieressä olevaan kulmaukseen voi jättää  vaatteita ja pieni taso toimii vaikka yöpöytänä.


Pyyheliinatelineellä ei ollut käyttöä. Tein siitä mukitelineen, jos vieraille sattuu jano yllättämään. Alla olevasta jääkaapista löytyy virvokkeita.


Värikkäät räsymatot ovat suosikkejani. En voisi kuvitella muita mattoja kunnantoimistoon.


Jouduin pätkimään mattoja ja ylimääräisistä kuteista tein Ikean verhoihin pientä koristelua.


Ikkunasta näkyy tämmöinen maisema. Ikkunassa on Muumi-aiheinen lasitaulu.


Maisema ovesta. Toisenkin oven voi avata ja maisema avartuu. Hyttysverhona toimii jälleen kerran Ikeasta hankitut verhot.

Onneksi kunnantoimistosta ei tullut varastoa niin kuin alunperin piti. Näin se on paljon paremmassa käytössä.

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Kunnantoimisto osa 1


Meillä on mökillä oma kunnantoimisto. Siellä voi hoitaa kaikenlaisia asioita, mutta eniten ruuhkaa on vapaa-aikaan liittyvissä asioissa.


Kunnantoimiston kyltti löytyi metallilavalta ja nappasin sen oitis matkaani. Rakennus on oikeasti varasto/huussi ja siihen tarkoitukseen sen piti meilläkin tulla. Jotenkin siinä rakennusvaiheessa se muuttui yöpymispaikaksi vieraille. Huusista jätettiin pois ovi ja laitettiin ikkuna tilalle. Varaston ja huussin välille ei tullut myöskään seinää.


Ompelukoneen jalan sain naapuriltani. Se oli muistaakseni kullan värinen. Maalasin jalan valkoiseksi ja pöytälevy on ihan raakalautaa harmaaksi maalattuna.


Kunnantoimiston takana on aurinkoilmakeräin Solarventi. Sen tarkoituksena on raikastaa sisäilmaa ja poistaa sisältä kosteutta. Aurinko lämmittää kennoa, joka tuottaa sähköä. Se saa pyörimään puhaltimen, joka puhaltaa ilmaa sisätiloihin. Aurinkoilmakeräin siis toimii aurinkoisella säällä (myös talvella), sähköä ei tarvita ja puhaltimen voi katkaista kunnantoimiston sisältä. Olen huomannut selkeän eron entiseen. Talven jälkeen kunnantoimisto on kuiva ja raikkaan tuoksuinen. Harmi, ettei aurinkoilmakeräin jaksa lämmittää rakennusta.


Sammakot ovat uupuuneet kantamaan sadevettä. Yhteistyöllä homma sujuu ja tuossa ne ovat seisoneet jo monta vuotta.


Sammakko on ruma eläin, mutta jotenkin hellyttävä. Minulle on kertynyt sammakoita jonkin verran.


Sammakon elämä raparperinlehdellä on huoletonta.


Huoletonta viikonloppua ystävät! Otetaan näistä sammakoiden lepoasennoista mallia.

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Kivikkoryhmä


Mökkipihassa oli aikoinaan ruma epämääräinen kasa maata. Keräsin kiviä ja tein niistä kasvien kanssa kivikkoryhmän. Olisin halunnut enemmän kiviä, mutta kunto loppui kesken.


 Mökki on vanha tuulimylly, jonka pelastin jätelavalta. Siitä ei saanut enää tuulimyllyä, mutta viettäköön nyt eläkepäiviä kivikkoryhmän päällä. Harmi, etten muistanut jättää ovea auki. Lintu olisi saattanut löytää uuden kodin.





Tässä kuvia perennoista, joita on kivikkoryhmässä. Minä unohdan nimet saman tien, kun kannan perennat kaupan ovesta ulos.


Porsaat ihmettelevät maailmanmenoa ruohonjuuritasolta.


Minä ihmettelen maailmanmenoa joskus tässä penkillä. Puutarhassa pitää olla monta paikkaa, jossa voi istua. Pihapiiri näyttää erilaiselta monesta suunnasta tarkasteltuna.


Mokoma jänis saisi tarkastella maailmanmenoa muualla kuin minun pihassa. Katsekin on kohti kasvimaata. Nappasin kuvan ikkunan läpi. Minä hentomielinen en silti jahtaa sitä pois pihasta. Luonto kuuluu kaikille.

Tervetuloa mukaan Asta!

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Salaojahommia


Kerroin jo aiemmin, että sokkelin maalauksen yhteydessä totesin mieheni kanssa, että mökin kahdelle sivulle täytyy laittaa salaojaputket. Sokkeli on rapautunut luultavasti maasta tulevan kosteuden takia. Täysin toimiva ja hyvä terassi piti purkaa. Se käytetään uudestaan, mutta eri paikkaan.


Koneita ei ole juuri mökkitontilla näkynyt. Minäkin tartuin kuuliaisesti lapionvarteen ja ei kun kaivamaan. Lapio osui tämän tuosta kiveen. Voin kertoa, että lapion isku kiveen tuntuu käsivarsissa melko raikkaalta tuulahdukselta.


Kun talven makaa sohvalla, kunto ei ole ihan parhaimmillaan. Vaan ei auttanut lyödä hanskoja tiskiin. Kaiva tyttö kaiva!


Rännistä valuu vesi ensin tynnyriin (joka nyt ei ollut paikalla) ja siitä ylimenevä vesi kuvassa näkyvään kiviränniin. Salaojan loppupää piti kaivaa mökin päädyssä olevan terassin ja kivirännin välistä.

Tuossa vaiheessa alavartalostani erkautuvat kaksi pölkkyä, joita myös jaloiksi kutsutaan, eivät enää tuntuneet omilta.


Jos salaojan pää näytti jo häämöttävän, mieleen juolahti tämän tuosta, että etupihalla odottaa toinen kaivuutyö.


Näettekö kantojen keskellä tuuheita kääpiösamettikukan taimia? Pakkasherra näki ne. Sillä oli kai niille parempaa käyttöä. Katselin kaivuutyön lomassa tyhjää kukkapenkkiä ja harmittelin hukkaan mennyttä taimikasvatusta.


 Tässä ovat menopelit valmiina lähtöön. Lasti kyytiin ja menoksi. Olisinpa minäkin päässyt kyytiin.


Välillä oli pakko pitää lakisääteinen mökilläraatajien työehtosopimuksen mukainen tauko. Tauon pituuden saa päättää itse. Kaikki kahvikupposen äärellä vietetty aika on pois tehokkaasta raatamisesta. Tuuraajista on turha haaveilla.

Monen on vaikea uskoa, mutta pidän fyysisestä työstä mökillä. Raataminen ei ole minulle raatamista, vaan kuntoilua.


Melkoinen urakka yhden viikonlopun aikana. Seuraavaksi uusi terassi paikalleen. Kaikki kaivuutyön aikana nostetut kivet asettelen terassin reunaan. Se on tämän työn paras hetki.

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Kotiovella ja vähän pihallakin


Ovenpieli sai kesäasun. Olin kai romanttisella tuulella ja päädyin laittamaan valkoisen tuolin ja hmm... mikähän tuo oikeanpuolimmainen oikeastaan on nimeltään, enpä tiedä. Istutin siihen tuoksuhernettä siemenistä ja ne ovat lähteneet hyvin kasvamaan.


Ken tästä ovesta käy, saa kiireen heittää. Kahvipannut ovat merkki siitä, että tässä talossa keitellään vieraille kahvia.


Pataan laitoin pelargonioita, riippuverbenaa ja ööh... hopeaputos vai vitja vai... Muistin sentään kaksi kolmesta.


Asun paritalossa ja takapihalla on raja-aitana norjanangervo. Se on nyt kauneimmillaan ja mikä ihana tuoksu siitä tulviikaan.

Huumaavaa tuoksua levittää myös sireeni. Tämä ikivanha alkukesän kukkija on aina yhtä ihana.


Sarin kotona-blogissa oli jälleen kerran ohje, jota oli pakko kokeilla. Ohjeen löydät täältä . Sari oli leiponut kookos-omenapiirakan. Minulla ei ollut omenia, korvasin ne raparperilla ja kookoshiutaleita oli liian vähän, mutta lisäsin joukkoon mantelijauhetta.

Istutin kesäkukkia ja kastelin kaikki kasvit, vaikka on satanut kiitettävästi. Sen jälkeen nautin palan herkullista piirakkaa ja tein samalla ostoslistaa kesäkukista, joita ostan mökille. Nyt on mieluisaa kiirettä!